lauantai 16. maaliskuuta 2013

Lakanoita ja rakkautta





Sain ihanaiselta kyselyhaastiksen ja jos tämä ei ole vielä visiteerannut niin sinne tämän lähettäisin eteenpäin. Lentohalausten kera.

1) Lempipaikkasi kotonasi?
Se on varmaan sänky. Ei kyllä se on karkkikätkö tai tietokone. Apua, en saa päätettyä. Siipalle osoitetun gallupin jälkeen mies päättää mun puolestani ja vastaa, että sehän on tietysti hänen vieressään. 

2) Kirja jonka voisit lukea/olet lukenut useamman kerran?
Anna Örnbergin sisustuskirjat otan aina uudelleen ja uudelleen käsittelyyn.

3) Sama kysymys kuin nro2, mutta nyt elokuva?
Olen nähnyt Ötökän elämää niin monta kertaa, että melkeinpä tekisi mieli käyttää kohdassa 11 kysyttävää lempikirosanaa ja sanoa, että olen nähnyt sen ***un monta kertaa. Tällä ei kyllä ole mitään tekemistä halukkuuden kanssa; jälkikasvulla se vaan oli se The elokuva, jota pyöritettiin mieluiten koko ajan. 

4) Millä saa sinut hetkessä iloiseksi? :)
Makealla. Ilostuisin myös kovasti, jos joku kehuisi, että hienosti olen ommellut napin yläkuvan pupuun. Pisaraakaan kuumaliimaa ei käytetty.

5) Kahvi vai tee vai joku ihan muu juoma?
Normipäivänä menee näitä kaikkia.

6) Kun tulee ilta ja lapset ovat nukkumassa jne niin mitä teet ensimmäisenä? 
Iltasella käperryn miehen viereen ja käsken rapsuttaa. Kysyn katsellaanko telkusta jotain vai alkaako puoliso kuorsaamaan hengittämään raskaasti? Joskus se siippa valittaa, että sillä on jännetupintulehdus rapsuttamisesta. Vastaan kysymyksellä; Onko siitä sairaslomatodistus? Aika usein komennan miehen haistamaan hengitystäni, että olenko käynyt hammaspesulla.

7) Inhokki kotityö?
Lakanoiden vaihtaminen. En kyllä edes tiedä miksi. Jos mää olisin sinkku ja asustelisin yksin niin pakko tunnustaa, että taitaisin vaihtaa petivaatteet siinä vaiheessa kun luteet ja täit jakaisivat lavetin mun kanssa. 

Toinen inhokki on kyllä se, kun osoitan puolisolle suuren suurta rakkautta ja väkerrän maksakastiketta. Siis se haju. Mausta en tiedä, enkä maista. Me kuljetaan V-V:n kanssa pumpulitollot tuulenhalkaisijassa ja kyökitään samalla kun siippa vetelee sitä soossia kaksin käsin kitaansa. Huomauttelen teon jälkeen parisen viikkoa syvien huokausten säestämänä; "Ajattele, miten mää sua rakastin ja sulle kastiketta väsäsin."

8) Lempilelusi lapsena oli....?
Ihan ensimmäinen oli leivinpaperi. Äiti laittoi sitä sängyn päätyyn ja meitsi polki sitä tohkeissaan kun se rapisi. Voisinkohan mää syyttää äiteetä vaillinaisista pullan leipomisen taidoista; määhän olen saanut lapsena ajatuksiini mielipiteen, että leivinpaperi kuuluu jalan alle eikä baakkelssien vääntämiseen. Vieläkin tykkään rapinasta, kun mää avaan jonkun suklaapatukan käärettä...

9) Oletko suunnitelmallinen?
Ensimmäinen ajatus oli "En." ja sitten "Miten niin muka et?" Mää rakastan post-it lappuja ja listoja. 

10)Ja muinaisten kaverikirjojen tyyliin: Lempivärisi?
Valkoinen. 


11) Tätä olen kysynyt jossain haasteessa ennenkin, mutta (James Liptonin tapaan): Lempikirosanasi?
Huomauttelen usein jälkikasvun kielenkäytöstä ja yhtenä päivänä se jälkikasvu totesi, että "Oletkos mutsi huomannut miten paljon sää itse kiroilet?" Olen pitänyt kiroilupäiväkirjaa ja teen siitä vielä postauksen. Niin juu, asiaan. Kun säikähdän tulee s**tana, jota en muulloisin yleisesti käytä. Yleensä suusta livahtaa se hilloviivan synonyymi.


Viimeaikaisia ärräpäitä:

Tapaus 1 






Löysin kaappia siivotessa oudon lärpäkkeen ja hetkellisen fundeeraamisen jälkeen tajusin sen olevan vuosia sitten hankittu "halvalla sain" ostos. Se oli silikooninen Madeleinevuoka. Guugletin ohjeen ja siinä käskettiin laittamaan semmoiseen truuttapussiin taikinaa ilman sitä kikkaretta siellä päässä ja tööttäämään sitten taikinaa siihen vuokaan. Toimenpide "Heilautan sitä pussia ja se laukaisee sisältönsä matolle, tiskipöydälle, hellan reunalle ja kotiäidin uniformuuni (raitanen paita ja fleecepöksyt) on Kikin roiskeasteikon 1-3 ylittävä. Määrittäisin tulokseksi 5 ja puolikas päälle. Saatoin heilautuksen ohessa sitä pussia hellästi puristaa, mutta oikeesti ihan pee ohjeistus. Kun mää pluuttasin sitä taikinaa (hyvää oli) niin päästelin repertuaaristani ison osan; "Ei v*ttu sitä on täällä ja täällä ja voi j*malauta sitä on täälläkin Se on p*rkele juhannus, ennenkuin nämä kaikki roippeet on pyyhitty."

Tapaus 2
Kellahdin kyljelleni sänkyyn. Pahaa aavistamatta painoin töllön päälle ja painoin digiboksin päälle. Pelästyin ihan hirveästi. Mitä niille lapsille oikein Pikku Kakkosessa nykyään näytetään? Koska säikähdin perin pohjin niin tehostin sanomaa kirkaisulla "s*atana* 









 Koska se ainakin siipan mielestä oli niin hassunkurista niin kerron sitten teille lukijoille, että laitoin kädet korville, kun se kauhistus tärähti ruutuun. Joku piuha on mennyt väärään paikkaan, koska kämmenet päätyy useimmiten korville, eikä silmille missä niistä olisi paljon enemmän apua psykedeelisten kissien ilmantuessa näkökenttään.


Tämän postauksen kirjoitti Kiki 40v. Pelkää sudenkorentoja, joulupukkia, Puuhanallea ja Katti Matikaista. Kirjoitusvirheiden etsimiseen osallistui Kikin puoliso 43 v. Pelkää vaimonsa silmien tavoittavan toistamiseen Katti  "saa puolisoni kirkumaan" Matikaisen. Rakkaalla miehelläni on vahva epäilys, että oltiin todella lähellä tilannetta, jossa siippa jää lentävän kaukosäätimen tähtäimeen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti